Mauno Kuulapää Undercover - Kyylänä kyydissä eli maalaispojat maailmalla

 

"Tuomari käy optikolla - kävikö edes tolpassa?" Perjantai-ilta, kello 19.31. Olen saapunut tänne Suomenlahden pohjukkaan lähelle Venäjän rajaa. Vanha puukaupunki, joka on nähnyt paljon. Iso- ja pikkuvihan, Ruotsin ja Venäjän vallan ajat. Tuntuu, että nämä kaksi taistelevat edelleen kaupungin omistuksesta. Ruotsinkieliset kyltit vastaan venäläinen rekkaralli. Huolto-asemalla ostetaan ensiksi mellanöliä ja sen jälkeen toivotetaan harasoota vastaan kävelevälle baabuskalle. Perjantai-illan viihdetarjonnasta vastaa paikallinen Suuri Joukkue, LJK. Neljännen divisioonan tiukkaakin tiukemmassa kamppailussa asettuu tänään teille Rakkaat Lukijat tuttuakin tutumpi Kaukasten Voima.

 

Eräänä konjakinhuuruisena perjantai-iltana Internetin ihmeelliseen maailmaan tutustuessani kuulin huhua, että Kanarianlintulauma suunnittelee fanimatkan järjestämistä Loviisaan. Pakkohan tuohon täkyyn oli tarttua, ja seuraavaksi huomasinkin värjötteleväni kylmässä Järvenpäässä iloisen fanilauman keskellä. Erityisen jännittävän reissusta tekisi se, että matka on ns. VIP-reissu. Emme matkusta millään ikävällä ja tunteettomalla bussilla - ehei. Sen sijaan sulloudumme pelaajien kyytiin, yksi tuonne, toinen tänne autoon. Loistava taktiikka! Miten muuten pääsisi fiilistelemään idoliensa arkea ja nauttimaan tuosta hientuoksuisesta rituaalista, jota jääkiekko-otteluksi kutsutaan?

 

Alamme lastautua autoihin. Minut sullotaan (pelaajan nimi poistettu toimittajan sekä pelaajan anonymiteetin suojelemiseksi) kyytiin. Täällähän on hyvä meininki. Hevi raikaa radiosta ja kuin taikatempusta käteeni ilmaantuu juomapullo. Menomatka hallille taittuukin kuin leikiten (pelaajan nimi poistettu) kertoillessa menneistä jääkiekko-otteluista kuin suurista taisteluista. Ja niitähän ne ovat olleetkin. Tuo ottelu ratkesi hävittyyn oman pään aloitukseen, onneksi kaksi vuotta myöhemmin kamppailu oli jo hävitty ensimmäisessä erässä.

 

Loviisa on kylmä. Rättihalli on vielä kylmempi. Jos helvetti jäätyisi, siellä olisi todennäköisesti tällaista. Kelta-sininen meri on vallannut arviolta kolmasosan katsomosta. Glögi ja olut virtaavat. Yleisön on pakko hyppiä pysyäkseen lämpimänä. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Rumpu hakkaa tahtia ja "Voima" -huudot raikuvat hallin katosta. Voiko vierasjoukkue enempää toivoa?

 

Ilmeisesti voi. Yleisömeri ei meinaan saa kaipaamaansa palkkiota vierasjoukkueen dominointina - päin vastoin. Reilun minuutin pelin jälkeen kotijoukkue on naputellut taululle jo 2-0 -lukemat. Laskuhumalakin uhkaa nousta päälle. Tuleeko tästä ikimuistoinen perjantai? Sellainen, jonka ei toivo enää koskaan uusiutuvan?

 

Ei. Notkahduksen jälkeen Kanarianlintulauma tekee ryhtiliikkeen ja nostaa peli-intensiteettiä. Onneksi keskisellä Uudellamaalla riittää atleettisiä urheilijanuorukaisia, koska 11 kenttäpelaajalla on paha pelata kolmea kenttää vastaan. Atleetikoista ensimmäisenä esiin nousee Allu, joka painaa pikkumustan häkkiin 10 minuutin pelin jälkeen. Vierasyleisö saa tästä lisää pontta ja Voima-huudot vain vahvistuvat ainoastan hiljetäkseen, kun kotijoukkue tekee vain muutaman kymmenen sekuntin jälkeen taas yhden maalin lisää. Ensimäiselle erätauolle mennään lukemista 3-1.

 

"Pitäisi karvata enemmän." "Ja tiputtaa nopeasti puolustamaan." "Pitäisi pelata joukkueena ja auttaa kassaria jolla on selkeästi huono päivä." Yleisössä on jääkiekkoasiantuntijoita enemmän kuin laki sallii. Yleisössä on myös paikallisia kylähulluja. Toisen erän alkaessa keltainen fanilauma saa myös vastakaikua vierailijoiden puolelta kun paikallinen Cola-Olli yrittää lietsoa paikallisyleisöä. "Loviisa on paras!" "Kassari on paska!" -huudot kaikuvat hallin toisesta reunasta. "Kasiseiska on nuija. Taklatkaa sitä kasiseiskaa niin että tuntuu!" Ja mitä tekee kasiseiska? Allu illan toisen häkin. Tässä vaiheessa ikävä kyllä myös vihollinen on tehnyt pari häkkiä ja tilanne on 5-2. "Rinnalle ja ohi!" Keltapaitainen vierasjoukkue laittaa vaihteen silmään ja Juhis painaa lukemiksi 5-3 ennen toista erätaukoa. Mustapaitaisen kotijoukkueen kassaria ei naurata. Torjuntaprosentti lienee about 30% luokkaa, sen verran peli on pyörinyt toisessa päässä.

 

Toinen erätauko - hetken hengähdys ja pieni aika saada keho lämpimäksi. Glögi tekee tehtävänsä. Nenä alkaa punertamaan ja veri kiertämään tunnottomissa sormissa. Glögi tekee tehtävänsä muilekin. Rumpu saa lisää voimakkuutta, huudot raikuvat taas kovempaa. On komeata kuunnella, kun fanilauma hyräilee Keltaista Vaaraa. Perjantai-ilta ei voi muuttua paremmaksi!

 

Kolmatta erää pelataan maalittomana reilusti yli puolen välin ennen kuin saadaan ensimmäinen tilastomerkintä. Ja toinen. Ja kolmas. Vastustaja tekee äkkiä kolme häkkiä. Katkesiko tässä nyt kamelin selkä. MifHunter näyttää siltä, että kamat lähtevät välittömästi myyntiin. Jätkät lopettavat pelin kesken. Taistelu on hävitty - mahdollisesti jopa sotakin. Loppulukemiksi kuitenkin saadaan vielä melkein siedettävät lukemat 8-5, kun Juhis ja Allu painavat yhteistuumin pari häkkiä taululle. Vierasjoukkue muistaa jopa kiittää fanejaan ottelun lopuksi. Siinä hieno ele josta useampien kannattaisi ottaa oppia!

 

Kotimatka on pitkä, kylmä ja pimeä. Viimeinen asia, minkä viinanhuuruinen mieleni tajuaa on tuttu ja turvallinen hikisten jääkiekkovarusteiden tuoksu. Seuraavalla fanireissulla olen taatusti mukana!

 

Kanarianlintujen seuraava kotiottelu keskiviikkona 29.1 kun vastustajaksi saappuu Kiekkoveljet.

 

Tehot:

  • Allu 3+1
  • Juhis 2+1
  • Jude 0+2
  • Tume 0+1
  • Esa 0+1

Jäähyt:

  • Olli 6min
  • Tume 2min
  • Allu 2min
  • Leino 2min
  • Ossi 2min
Lauantaivalmisteluja

Lauantaivalmisteluja

Miten meni Malmilla?