Paskareissu

Tämän viikonlopun kirjoituksessa vierailemme pimenevässä Hyvinkään yössä, analysoimme IV-divisioonan kiekkosoturien maailmankuvaa ja pohdiskelemme miksi pienten maalaiskaupunkien joukkueet käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Malttamattomille voinemme jo tässä välisssä paljastaa, että Kanarianlintulauma niisti Stormilla lattiaa ja matkasi takaisin kotiseuduilleen kaksi pistettä rikkaampana.

 

Putkia on monenlaisia, ajattelen suunnatessa kulkuni Hyvinkään jäähallille. Moni hyväkin mies on päätynyt ryyppyputken takia mullan alle; yksin luoja tietää missä Kentsu nykyisin on, sellainen putki oli kaverilla päällä jo toistaiseksi viimeisen otteluraportin kirjoittelun aikaan. Toinen lähes yhtä paha on tappioputki; siihen kurimukseen ei toivoisi yhdenkään joukkueen joutuvan. Onneksi Kanarianlintulauma on onnistunut rimaa hipoen välttämään tämän kohtalon - muutamat kriittiset tasapelit ovat pitäneet huolen siitä. Joukkue on kuitenkin ollut pahassa voittamattomien sarjaotteluiden putkessa - edellinen täysi kahden pisteen potti on kirjattu joukkueelle lokakuun loppupuolella. Yhdeksään seuraavaan otteluun on mahtunut mukaan tiukkoja vääntöjä, tasapelejä ja harmittavia maalin-kahden tappioita. Pikkulinnut ovat visertäneet, että pukukopissa on tunnelma ollut välillä harmillisen kireä vaikka peli itsessään onkin pääsääntöisesti ollut hyvää. KHL-joukkueissa olisi tässä välissä kierrätetty jo parikin valmentajaa ja kotoisan kasvatusliigammekin seuroissa hallitus olisi kokoontunut neuvonpitoon antaakseen täyden tukensa valmennusjohdolle ainoastaan erottaakseen päävalmentajan seuraavan ottelun jälkeen. 

 

Onneksi kotoisassa Kaljaliigassamme asiat ovat hieman eri tavalla. Antaa GM:n itse kommentoida: “Kyllähän mekin olemme yrittäneet korjaavia toimenpiteitä; olen monta kertaa yrittänyt erota GM tehtävästä tämän kuluvan kaudenkin aikana mutta kun mistään ei löydy korvaajaa. Tämä on kuin erään nimeltämainitsemattoman kunnan huhuttu pormestarin tehtävä - paskanakki jolle ei löydy vapaaehtoisia.”

 

Illan taistelutantereena toimii Hyvinkään jäähalli, tuo hukattujen resurssien pyhättö. On suorastaan surullista, että lähes 50 000 asukkaan kokoinen pohjoisen Uudenmaan talousveturin jäähalli on suorastaan kerskaileva 2000 henkeä vetävine katsomoineen samalla kun seudun edustustason kiekkoilu on ollut kuollutta viimeiset kolmetoista kautta. Onhan noita kaikenlaisia yritelmiä, Hokiklubi ja Bruins pelaavat ihan fiksua ja korkeatasoista kiekkoakin, ja sitten on tämä Melbour… öö sori, Hyvinkää Storm.

 

Joukkueet ovat kohdanneet kuluvalla kaudella kertaalleen tämäniltaisen kotijoukkueen vieraillessa Hyrylässä. Tällöin vierasjoukkue oli parempi yhden maalin erolla - ja mikäs siinä, esittihän kotijoukkue tuolloin ehkäpä kauden heikoimman pelinsä. 

 

Saavun jäähallille hieman myöhässä pelin ollessa jo käynnissä. Marraskuussa esitetty, hidastempoinen paskakiekko näyttää jatkuvan myös tänään, jopa paikallisen marttakerhon sauvakävelytreeneissä mennään nopeammalla tempolla. Taululla komeileekin jo muutama tehty maali; kuulema Kanarianlintulauma oli nakannut minuutin pelin jälkeen jäätävällä ylivoimakuviolla kiekon reppuun vain antaakseen kotijoukkueelle tasoituksen minuuttia myöhemmin. Mikäs siinä, reilu peli on mukavaa. Yllätyksekseni huomaan toisessa illan toimareista jotain tuttua. Teemari! Teukka? Teme! Sama jätkä joka on aiemmin naputellut Kanarianlintujen pistepörssin kärkituloksen 103 pistettä kaudessa vain lähteäkseen ovet paukkuen? Elämme mielenkiintoisia aikoja!

 

Pelin jatkuessa suoritan muutaman silmäyksen vierasjoukkueen kokoonpanoon; kolmetoista pelaajaa on ihan hyvä määrä perjantai-illan houkutusten aikaan - semminkin kun kapeasta rosterista ovat tällä hetkellä sivussa injuryn vuoksi Tomppa (alaraaja), Toni (alaraaja), Mika (alaraaja), Juho (ylävartalo) muiden henkisten loukkaantumisten lisäksi. Suurimman huomioni saa luonnollisesti parin vuoden tauon jälkeen comebackin maalin suulle tehnyt JunnuMatti jonka otteet kaukalossa luovat minuun vaikutuksen. Hieman liian nuorella iällä Kaljaliigaan siirtymisessä on aina vaaransa mutta näyttää siltä että Masasta on pikkuhiljaa kuoriutumassa sarjan kärkitason kassari (Voima Miehen Lannistaa), ja hyvä niin!

 

Peli jatkuu ja vauhti pysyy matalana. Hyrylän jäähallin surkeaan jäähän tottunut Kanarianlintulauma ei ole tottunut näin kovaan ja tasaiseen jäähän; herra toisensa jälkeen pyllähtää, milloin kiekon kanssa, milloin ilman, milloin vastustajan toimesta, mutta yleensä ilman minkäänlaista kontaktia. rosvojouk.. korjaan, vastustaja alkaa lämmetä kun pari taklausta (voiko noita vahinkoja edes taklauksiksi kutsua?) osuu kohdilleen ja äkkiä Kanarianlinnut pelaavatkin 5-3 -ylivoimaa. Kuvio saadaan käyntiin ja kiekko annetaan kohteliaasti vastustajalla joka menee 2-1 -johtoon. Tämä vituttaa Tahvista joka päättää toimittaa kiekon maaliin vaikka kassarin läpi. Tuumasta toimeen ja laukaus keskelle logoa. Jotenkin maagisesti kiekko kuitenkin lipuu maaliviivan yli ja peli on tasan. Kotijoukkue kuumenee lisää ja vastustaja kunnostautuu jälkipeleissä. Ilmeisesti Gordie Howen hattutempussa maalin jälkeen tulee tappelu Hyvinkääläisen tulkinnan mukaan, tiedä häntä. Kanarianlintulauma hölmöilee lisää ja vastustaja hitain pakki pääsee laukomaan vieraat viivalta 3-2 -johtoasemaan. 

 

Toisen erän alku neppaillaankin sitten onneksi enemmän vastustajan päädyssä. Tahvis tekee illan toisen, samoin Late. Levander vedetään pystyyn pelitilanteen ulkopuolella. Vastustajan darwin-osasto  käy muistuttamassa että “jos ette lopeta pelleiilyä voi kohta oikeesti sattua, mä oon kuitenkin kovempi kuin kukaan teistä. Googlaa mut!” Jep jep. Onneksi tunteet vähän viilenevät jäänajon yhteydessä. Ilmeisesti tämäkin on Hyvinkääläinen tapa olla kertomatta / kysymättä vastustajalta etukäteen moisesta. Pieni psykologinen sodankäynti kuulunee asiaan.

 

Toisen erän loppu ja kolmannen erän alku menee rauhallisesti. Onneksi yhden maalin johtoa ei aleta liikaa varmistelemaan. Lopulta saadaan hyvännäköinen myllytys vastustajan kulmaan. Allu suojaa kiekkoa ja kaveri vetää poikkarilla alaselkään. Tuomarin käsi nousee, Allu suojaa kiekkoa, syöttää … ja kaveri vetää kanveesiin toisen kerran. Allu yrittää päästä takaisin peliin ja lisää poikkaria. Puoli minuuttia myöhemmin peli vihelletään poikki ja poikkarin tulo vain jatkuu. Sankari vetää Allua takaapäin niskaan poikkarilla jonka jälkeen tilanteen ulkopuolelta tulee vielä toinen älyn jättiläinen joka tempaisee Allua suckerpunchilla. Hege tulee väliin - ja tässä vaiheessa tuomaristokin saa tilanteen haltuun ennen kuin ehtii kummempaa tapahtua. Pikaisella laskulla toiselle sankarille vähintäänkin prkl ja tälle oman elämänsä Todd Bertuzzille kenties ottelurangaistus 4+ peliä? Mitä vielä - ensimmäisenä pukukoppiin lähtee Hege, sen jälkeen tämä toinen kaveri vielä protestoi ja hilluu jäähyboksissa oman aikansa ennen kuin toimitsijat saavat ojennettua lääkeannoksen kaverille ja homma pääsee jatkumaan. Tällaisesta vastuatajan terveyden piittaamattomuudesta palkintona loppupeleissä 2+2+prk suhteellisen vähän. 

 

Peli jatkuu ja kotijoukkue yrittää päästä tasoihin. Onneksi Matti kestää niin laukaukset, puolittaiset läpiajot kuin rangaistuslaukauksetkin. Vastustajan kasetti sekoaa, jäähyjä tulee ja Allu pääsee laukomaan taululle 3-5 -johtolukemat ja viimeisen maalin tyhjiin viimeistelee Juhis kun matsia on jäljellä alle puoli minuuttia. Vikat sekuntit läpytellään kellosta pois ja toivotaan ettei kotijoukkue keksi mitään älynväläyksiä. Näin ei onneksi käy ja kaksi pistettä matkaavat suhteellisen ehjän joukkueen mukana takaisin Tuusulaan.

 

Tehot:

  • Late 2+2
  • Tahvis 2+0
  • Allu 1+1
  • Juhis 1+0
  • Hege 0+1
  • Viljami 0+1
  • Jupe 0+1

Jäähyt

  • Hege 12min
  • Stenkko 2min
  • Levander 2min
  • Jude 2min

Plussat:

  • Teemari on oikeasti yllättävän hyvä tuomari
  • Masan loistava comeback kahden vuoden tauon jälkeen
  • Allun kuoleva joutsen
  • Hege

Miinukset:

  • Vihollisen päiväkerhotasoinen käytös laatikossa
  • Pelitempo ja -taso

http://www.tilastopalvelu.fi/ih/gamereport/report/gamereport.php?gameid=26008

Antikliimaksi

Nostalgiatrippi